alibi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaalibi (6)
- todiste tai vahvistus sille, että on ollut muualla rikoksen tapahtuma-aikaan
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑlibi/
- tavutus: a‧li‧bi
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | alibi | alibit |
| genetiivi | alibin | alibien alibeiden alibeitten |
| partitiivi | alibia | alibeita alibeja |
| akkusatiivi | alibi; alibin |
alibit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | alibissa | alibeissa |
| elatiivi | alibista | alibeista |
| illatiivi | alibiin | alibeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | alibilla | alibeilla |
| ablatiivi | alibilta | alibeilta |
| allatiivi | alibille | alibeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | alibina | alibeina |
| translatiivi | alibiksi | alibeiksi |
| abessiivi | alibitta | alibeitta |
| instruktiivi | – | alibein |
| komitatiivi | – | alibeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | alibi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaLatinan adverbista alibi 'olin muualla', todennäköisesti ruotsin kautta.
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- alibi Kielitoimiston sanakirjassa
Kroaatti
muokkaaSubstantiivi
muokkaaàlībi m.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /'ǎliːbi/
- tavutus: a‧li‧bi
Taivutus
muokkaa| yksikkö | monikko | |
| nominatiivi | alibi | alibiji |
| genetiivi | alibija | alibija |
| datiivi-lokatiivi | alibiju | alibijima |
| akkusatiivi | alibi | alibije |
| vokatiivi | alibi | alibiji |
| instrumentaali | alibijem | alibijima |
Aiheesta muualla
muokkaa- àlībi Hrvatski jezični portal
Latina
muokkaaAdverbi
muokkaaalibī (ei vertailuasteita)
Puola
muokkaaSubstantiivi
muokkaaalibi
Ruotsi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaalibi n. (4) (yks. määr. alibit[luo], mon. epämäär. alibin[luo], mon. määr. alibina[luo])
Aiheesta muualla
muokkaa- alibi Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)