alliteration

Englanti

Substantiivi

alliteration (monikko alliterations)

1. alkusointu, kirjallinen tehokeino, jossa toistetaan samaa konsonanttia kunkin painollisen tavun alussa

   "Behemoth, biggest born of earth, upheaved His vastness." –Milton.

   "Fly o'er waste fens and windy fields." –Tennyson.