Wikipedia
Katso artikkeli Alttari Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Kristillinen alttari

Substantiivi

muokkaa

alttari (6)

  1. (uskontotiede) rakennelma, jota käytetään uskonnollisissa pyhinä pidetyissä rituaaleissa
    pakanallinen uhrialttari
    kirkon alttari
  2. (kuvaannollisesti) jokin moraalisesti alempi mutta käytännössä ylivoimaisena pidetty seikka jolle antaudutaan
    uhrasi itsensä kaupallisuuden alttarilla (tai alttarille)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈɑlt̪ːɑri/
  • tavutus: alt‧ta‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi alttari alttarit
genetiivi alttarin alttarien
alttareiden
alttareitten
partitiivi alttaria alttareita
alttareja
akkusatiivi alttari;
alttarin
alttarit
sisäpaikallissijat
inessiivi alttarissa alttareissa
elatiivi alttarista alttareista
illatiivi alttariin alttareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi alttarilla alttareilla
ablatiivi alttarilta alttareilta
allatiivi alttarille alttareille
muut sijamuodot
essiivi alttarina alttareina
translatiivi alttariksi alttareiksi
abessiivi alttaritta alttareitta
instruktiivi alttarein
komitatiivi alttareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo alttari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat ja sanaliitot
muokkaa

alttarikaide, alttarikehä, alttarikomero, alttariliina, alttaripalvelus, alttaripöytä, alttaritaulu, alttariteos, alttaritoimitus, alttarivaate, siipialttari, sivualttari, uhrialttari, vihkialttari

Aiheesta muualla

muokkaa
  • alttari Kielitoimiston sanakirjassa