anfing

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä anfangen (sivulauseessa; päälauseessa fing an)
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä anfangen (sivulauseessa; päälauseessa fing an)