anfinge

  1. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä anfangen (sivulauseessa; päälauseessa finge an)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä anfangen (sivulauseessa; päälauseessa finge an)