anhört

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä anhören (sivulauseessa; päälauseessa hört an)
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä anhören (sivulauseessa; päälauseessa hört an)