anima

Katso myös: ànima, ánima

Espanja

Verbi

anima

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä animar
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä animar

Italia

Substantiivi

anima f. (monikko anime)[luo]

1. sielu

Verbi

anima

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä animare
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä animare

Latina

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	anima	animae
akkusatiivi	animam	animās
genetiivi	animae	animārum
datiivi	animae	animīs
ablatiivi	animā	animīs

anima f. (1)

1. sielu

Ranska

Verbi

anima

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä animer