anmachtet

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä anmachen (sivulauseessa; päälauseessa machtet an)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä anmachen (sivulauseessa; päälauseessa machtet an)