anmutetest

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä anmuten (sivulauseessa; päälauseessa mutetest an)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä anmuten (sivulauseessa; päälauseessa mutetest an)