Katso myös: Anrichte

anrichte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä anrichten (sivulauseessa; päälauseessa richte an)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä anrichten (sivulauseessa; päälauseessa richte an)
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä anrichten (sivulauseessa; päälauseessa richte an)