ansiokkuus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
ansiokkuus (40)
- se, että on ansiokas
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈɑnsiˌokːuːs/
- tavutus: an‧si‧ok‧kuus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ansiokkuus | ansiokkuudet |
| genetiivi | ansiokkuuden | ansiokkuuksien |
| partitiivi | ansiokkuutta | ansiokkuuksia |
| akkusatiivi | ansiokkuus; ansiokkuuden |
ansiokkuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ansiokkuudessa | ansiokkuuksissa |
| elatiivi | ansiokkuudesta | ansiokkuuksista |
| illatiivi | ansiokkuuteen | ansiokkuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ansiokkuudella | ansiokkuuksilla |
| ablatiivi | ansiokkuudelta | ansiokkuuksilta |
| allatiivi | ansiokkuudelle | ansiokkuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ansiokkuutena | ansiokkuuksina |
| translatiivi | ansiokkuudeksi | ansiokkuuksiksi |
| abessiivi | ansiokkuudetta | ansiokkuuksitta |
| instruktiivi | – | ansiokkuuksin |
| komitatiivi | – | ansiokkuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ansiokkuude- | |
| vahva vartalo | ansiokkuute- | |
| konsonantti- vartalo |
ansiokkuut- | |
Etymologia muokkaa
sanan ansiokas vartalosta ansiokk- ja suffiksista -uus
Käännökset muokkaa
1. se, että on ansiokas
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- ansiokkuus Kielitoimiston sanakirjassa