Katso myös: antaten

antäten

  1. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä antun (sivulauseessa; päälauseessa täten an)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä antun (sivulauseessa; päälauseessa täten an)