arvovalta

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

arvovalta

  1. auktoriteetti; tietoon tai muuhun tunnustettuun vaikutusvaltaan perustuva arvostettu ominaisuus

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈɑrʋoˌʋɑlt̪ɑ/
  • tavutus: ar‧vo‧val‧ta

EtymologiaMuokkaa

yhdyssana sanoista arvo ja valta; Otto Mannisen vuonna 1913 käyttöön ottama uudissana[1]

Liittyvät sanatMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.