asiointi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- se, että asioidaan; asioiden hoitaminen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈɑsiˌoi̯nt̪i/
- tavutus: a‧si‧oin‧ti
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | asiointi | asioinnit |
genetiivi | asioinnin | asiointien (asiointein) |
partitiivi | asiointia | asiointeja |
akkusatiivi | asiointi; asioinnin |
asioinnit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | asioinnissa | asioinneissa |
elatiivi | asioinnista | asioinneista |
illatiivi | asiointiin | asiointeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | asioinnilla | asioinneilla |
ablatiivi | asioinnilta | asioinneilta |
allatiivi | asioinnille | asioinneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | asiointina | asiointeina |
translatiivi | asioinniksi | asioinneiksi |
abessiivi | asioinnitta | asioinneitta |
instruktiivi | – | asioinnein |
komitatiivi | – | asiointeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | asioinni- | |
vahva vartalo | asiointi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. se, että asioidaan
|
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- asiointi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-J