asutustila

Suomi

Substantiivi

asutustila

1. valtion maattomalle väestölle järjestämä tila, josta asukkaat voivat saada elantonsa

   Pakkolunastetusta maasta muodostettiin 56 000 asutustilaa, jotka talonpojat saivat haltuunsa joko ostamalla pitkäaikaisten lainojen turvin tai vuokraamalla eliniäksi. (Zetterberg)

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑsut̪usˌt̪ilɑ/
• tavutus: a‧su‧tus‧ti‧la

Etymologia

yhdyssana sanoista asutus ja tila

Käännökset

1. asutustila

ruotsi: kolonat, kolonisationslägenhet