auferlegtet

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä auferlegen (sivulauseessa; päälauseessa erlegtet auf)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä auferlegen (sivulauseessa; päälauseessa erlegtet auf)