aufmachtest

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä aufmachen (sivulauseessa; päälauseessa machtest auf)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä aufmachen (sivulauseessa; päälauseessa machtest auf)