Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

aufräumtet

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä aufräumen (sivulauseessa; päälauseessa räumtet auf)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä aufräumen (sivulauseessa; päälauseessa räumtet auf)