aufstelltet

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä aufstellen (sivulauseessa; päälauseessa stelltet auf)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä aufstellen (sivulauseessa; päälauseessa stelltet auf)