aureo

Italia

Adjektiivi

aureo m., aurea[luo] f. (monikko aurei[luo] m., auree f.[luo])

1. (vanhahtava, relationaalinen) kultainen

Ääntäminen

• IPA: /ˈawreo/

Tavutus

• tavutus: au‧re‧o

Etymologia

• kiteytynyt vartalo aur- sanasta oro (’kulta’) + adjektiivijohdin -eo < latinan sanasta aureus

Substantiivi

aureo m. (monikko aurei[luo])

1. kultaraha

Latina

Adjektiivi

aureō

1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta aureus
2. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta aureus
3. (taivutusmuoto) yksikön neutrin datiivimuoto sanasta aureus
4. (taivutusmuoto) yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta aureus