auskannten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä auskennen (sivulauseessa; päälauseessa kannten aus)
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä auskennen (sivulauseessa; päälauseessa kannten aus)