auskennten

  1. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä auskennen (sivulauseessa; päälauseessa kennten aus)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä auskennen (sivulauseessa; päälauseessa kennten aus)