avohoito

Suomi

Substantiivi

avohoito

1. ohjattua terveyden- tai sairaanhoitoa, jossa potilas asuu omassa kodissaan, eikä vietä pitkiä aikoja laitoksessa tai sairaalan vuodeosastolla

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑʋoˌhoi̯t̪o/
• tavutus: a‧vo‧hoi‧to

Etymologia

yhdyssana sanoista avo- ja hoito

Käännökset

1. ohjattua terveyden- tai sairaanhoitoa, jossa potilas asuu omassa kodissaan, eikä vietä pitkiä aikoja laitoksessa tai sairaalan vuodeosastolla

englanti: outpatient care

ruotsi: öppenvård

Liittyvät sanat

• sairaalahoito

Aiheesta muualla

• avohoito Kielitoimiston sanakirjassa