bebten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä beben
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä beben
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä beben
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä beben