beerbte

Saksa

Verbi

beerbte

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä beerben
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä beerben
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä beerben
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä beerben
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)