beerbten

Saksa

Verbi

beerbten

(taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä beerben
(taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä beerben
(taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä beerben
(taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä beerben
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
(taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
(taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
(taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
(taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
(taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)
(taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta beerbt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerben)