beerdigte

Saksa

Verbi

beerdigte

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä beerdigen
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä beerdigen
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä beerdigen
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä beerdigen
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta beerdigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerdigen)
6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta beerdigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerdigen)
7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta beerdigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerdigen)
8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta beerdigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerdigen)
9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta beerdigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerdigen)
10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta beerdigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerdigen)
11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta beerdigt (joka on partisiipin perfekti sanasta beerdigen)