befreie

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä befreien
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä befreien
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä befreien
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä befreien