begeistere

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä begeistern
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä begeistern
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä begeistern
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä begeistern