begnadigen

Saksa

Verbi

Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p.	begnadigst
ind. prees. y. 3. p.	begnadigt
ind. imperf. y. 3. p.	begnadigte
part. perf.	begnadigt
apuverbi	haben

begnadigen

1. (oikeustiede) armahtaa (rikoksesta tuomittu)

Etymologia

be- + Gnade + -ig