belüge

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä belügen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä belügen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä belügen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä belügen