belohnten

Saksa

Verbi

belohnten

(taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä belohnen
(taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä belohnen
(taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä belohnen
(taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä belohnen
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta belohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta belohnen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta belohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta belohnen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta belohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta belohnen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta belohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta belohnen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta belohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta belohnen)
(taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta belohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta belohnen)
(taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta belohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta belohnen)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta belohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta belohnen)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta belohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta belohnen)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta belohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta belohnen)
(taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta belohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta belohnen)
(taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta belohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta belohnen)
(taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta belohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta belohnen)
(taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta belohnt (joka on partisiipin perfekti sanasta belohnen)