SaksaMuokkaa

VerbiMuokkaa

beraube

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä berauben
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä berauben
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä berauben
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä berauben