bereute

Saksa

Verbi

bereute

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä bereuen
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä bereuen
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä bereuen
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä bereuen
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta bereut (joka on partisiipin perfekti sanasta bereuen)
6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta bereut (joka on partisiipin perfekti sanasta bereuen)
7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta bereut (joka on partisiipin perfekti sanasta bereuen)
8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta bereut (joka on partisiipin perfekti sanasta bereuen)
9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta bereut (joka on partisiipin perfekti sanasta bereuen)
10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta bereut (joka on partisiipin perfekti sanasta bereuen)
11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta bereut (joka on partisiipin perfekti sanasta bereuen)