beschütze

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä beschützen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä beschützen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä beschützen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä beschützen