beschwöre

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä beschwören
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä beschwören
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä beschwören
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä beschwören