beugte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä beugen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä beugen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä beugen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä beugen