beugten

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä beugen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä beugen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä beugen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä beugen