bewöge

  1. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä bewegen (’taivutella (tekemään jotakin)’)
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä bewegen (’taivutella (tekemään jotakin)’)