SaksaMuokkaa

VerbiMuokkaa

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. bewirft
ind. imperf. y. 3. p. bewarf
part. perf. beworfen
apuverbi haben

bewerfen

  1. (a) mit (d) bewerfen heittää jkta jllk
    Jemand hat mein Kind mit Steinen beworfen.
    Joku heitti lastani kivillä.

EtymologiaMuokkaa

be- + werfen