bewilligte

Saksa

Verbi

bewilligte

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä bewilligen
2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä bewilligen
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä bewilligen
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä bewilligen
5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta bewilligt (joka on partisiipin perfekti sanasta bewilligen)
6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta bewilligt (joka on partisiipin perfekti sanasta bewilligen)
7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta bewilligt (joka on partisiipin perfekti sanasta bewilligen)
8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta bewilligt (joka on partisiipin perfekti sanasta bewilligen)
9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta bewilligt (joka on partisiipin perfekti sanasta bewilligen)
10. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta bewilligt (joka on partisiipin perfekti sanasta bewilligen)
11. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta bewilligt (joka on partisiipin perfekti sanasta bewilligen)