bikupa

Ruotsi

Substantiivi

bikupa yl. (1) (yks. määr. bikupan [luo], mon. epämäär. bikupor [luo], mon. määr. bikuporna [luo])

1. mehiläispesä

Etymologia

yhdyssana sanoista bi ja kupa

Aiheesta muualla

• bikupa Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)