binomi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaabinomi (5)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈbinomi/
- tavutus: bi‧no‧mi
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | binomi | binomit |
| genetiivi | binomin | binomien (binomein) |
| partitiivi | binomia | binomeja |
| akkusatiivi | binomi; binomin |
binomit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | binomissa | binomeissa |
| elatiivi | binomista | binomeista |
| illatiivi | binomiin | binomeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | binomilla | binomeilla |
| ablatiivi | binomilta | binomeilta |
| allatiivi | binomille | binomeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | binomina | binomeina |
| translatiivi | binomiksi | binomeiksi |
| abessiivi | binomitta | binomeitta |
| instruktiivi | – | binomein |
| komitatiivi | – | binomeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | binomi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYläkäsitteet
muokkaaVieruskäsitteet
muokkaaYhdyssanat
muokkaabinomijakauma, binomikaava, binomikerroin, binomilause, binomiyhtälö
Aiheesta muualla
muokkaa- binomi Kielitoimiston sanakirjassa