blendet

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä blenden
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä blenden
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä blenden
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä blenden