blinzelte

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä blinzeln
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä blinzeln
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä blinzeln
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä blinzeln