blinzle

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä blinzeln
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä blinzeln
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä blinzeln
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä blinzeln