boginje

Kroaatti

Substantiivi

bòginje f. (monikollinen)

1. isorokko

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi		boginje
genetiivi		boginja
datiivi-lokatiivi		boginjama
akkusatiivi		boginje
vokatiivi		boginje
instrumentaali		boginjama

Liittyvät sanat

Synonyymit

• variola

Aiheesta muualla

• bòginje Hrvatski jezični portal
• bòginje Školski rječnik hrvatskoga jezika

Substantiivi

boginje

1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta boginja
2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta boginja
3. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivimuoto sanasta boginja
4. (taivutusmuoto) monikon vokatiivimuoto sanasta boginja