brandhink
Ruotsi
muokkaaSubstantiivi
muokkaabrandhink yl. (2) (yks. määr. brandhinken [luo], mon. epämäär. brandhinkar [luo], mon. määr. brandhinkarna [luo])
brandhink yl. (2) (yks. määr. brandhinken [luo], mon. epämäär. brandhinkar [luo], mon. määr. brandhinkarna [luo])