branka

Tšekki

Substantiivi

branka f.

1. (pieni) portti
2. maali (peleissä, rakennelma ja teko)

Etymologia

• deminutiivi sanasta brána

Taivutus

sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	branka	branky
genetiivi	branky	brank
datiivi	brance	brankám
akkusatiivi	branku	branky
vokatiivi	branko	branky
lokatiivi	brance	brankách
instrumentaali	brankou	brankami

Liittyvät sanat

• brankář