contenta

Espanja

Adjektiivi

contenta

1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta contento

Verbi

contenta

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä contentar
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä contentar

Italia

Adjektiivi

contenta

1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta contento

Verbi

contenta

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä contentare
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä contentare

Latina

Verbi

contenta

1. yksikön feminiinimuoto sanasta contentus (joka on partisiipin perfekti verbistä contendō)
2. monikon neutrimuoto sanasta contentus (joka on partisiipin perfekti verbistä contendō)
3. monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta contentus (joka on partisiipin perfekti verbistä contendō)

Verbi

contentā

1. yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta contentus (joka on partisiipin perfekti verbistä contendō)

Verbi

contenta

1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta contentus (joka on partisiipin perfekti verbistä contineō)
2. monikon neutrimuoto sanasta contentus (joka on partisiipin perfekti verbistä contineō)
3. monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta contentus (joka on partisiipin perfekti verbistä contineō)

Verbi

contentā

1. yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta contentus (joka on partisiipin perfekti verbistä contineō)

Portugali

Verbi

contenta

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä contentar
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä contentar

Ranska

Verbi

contenta

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä contenter